Tässä on ihan ensimmäisiä itse kehittämiäni värikuvia, en niitä kyllä hirveästi tehnytkään oli se sellaista suodattimien ja litkujen kanssa läträämistä ja vieläpä täysin pimeässä. Myöhemmin hankiin Patersonin kehitystankin se helpotti jonkin verran sitä pimeässä olemista. Mielenkiintoistahan se oli, mutta ei minun kärsivällisyydelleni sopivaa hommaa. Milestäni tämä onnistui värien kohdalta aika hyvin?
Kuva on jostain 80 luvun puolelta. Harmi ettei näihin ole exif tietoja ;)
13 kommenttia:
Hyvän väriseltä näyttää.
Vaan on nykyään helpompaa tämä kuvan tekeminen!
Nykypäivän helppous on näennäistä. Kuvia tulee suunniteltua ja sommiteltua vähemmän, läiskitään moottoriperällä ja toivotaan, että joku olisi sellainen, mikä miellyttää silmää. Toki toinen puoli vain tämä ja on paljon hyvääkin, en vaihtaisi filmiaikaan takaisin.
Sopisuhtainen kuva. Mainiosti kuvaa syksyä ja sen värikylläistä melankoliaa. Punaista on paljon, kuitenkin tuo vihreä pöytä tummuudellaan tuo sopivasti tasapainoa kuvan oikeaan reunaan. Surullinenkin kuva. Tyhjä penkki, mennyt kesä.
Minä kuitenkin pidän syksystä ja minusta olisi ihanaa istuskella tuossa punaisella penkillä nauttien syksyn tunnelmasta.
Hyvin ovat värit säilyneet vanhassa vedoksessa. Mitähän harrastukselle tapahtuisi jos pitäisi nyt palata filmiaikaan.
Nostalgiaa, syksy se tuli ennenkin. Tässä kuvassa jää odottamaan, että joku istahtaisi tuolle ainokaiselle tuolille vai onko kuvaaja juuri noussut siltä.
Tuossa olisi kiva tupakoida (jos tupakoisi..) tai nauttia kuuma kahvimukillinen. Kaihoisa kuva.
Tämä on vähän sama kuin vanha vinyyli levy, tunnelmaa löytyy enemmän kuin digikuvista.
Hitsi kun näillä lukulaseilla ei näe kunnolla pöytien taakse.
Arkistojen aarteita!
Mustavalkoisia tein joskus kauan sitten itse, mutta olihan siinakin hommaa. Mutta oli kiva katsella kun ne tulivat esille. Hitaasti.
Montakohan Petersonin tankkia multa meni halki, kunnes siirryin Coronaan. Petersonin kierukka oli kyllä helppo veivattava, jollei sattunut menemään jumiin.
siis Patersonin
Mulla teemax joskus vähän jumitti, koska se oli paksumpaa kuin esim. triiex.
Minä kääriytyisin lämpimään shaaliin, ottaisin ison mukillisen kuumaa hehkuviiniä pöydälle ja kirjan käteen. Siinä sitä kelpaisi naattia syssystä.
Lähetä kommentti