Kävin pitkästä aikaa katsastamassa Nukarin kosken tilanteen. Vesi oli aika matalalla ja aurinko paistoi aivan liian kirkkaasti vastaan kuvaamista ajatellen. Kuohut paloivat puhki, yrin piilottaa auringon tuonne lehvistöön.
Tästä ei puutu mitään syystunnelmasta. Vaahtera on ruskassaan ehkä kuvauksellisin, koska sen väritys vaihtelee eniten mielestäni. Tuossa keltaisessa vaiheessa lehtien valonsuodatus on parasta.
9 kommenttia:
... kalastusta harrastavana täytyy kysyä et näkyikö veden elävien liikkeitä..?
Kuva itsessään on todella hieno väreineen kaikkineen, omaa silmää ei "kosken palot" häiritse...!!!!!!!
-wiltteri-
Kyllä näkyi Wiltteri ja saalistakin oli tullut. Yksi perhostelija oli saanut 3 punalihaista.
Aurinko on kaunis, mutta välillä vähän hankala kuvauskumppani. Minuahan ei puhkipalamiset koskaan haittaa, että ei silleen väliä.
Tekisi kyllä mieli uimaan, ei välttämättä tuohon kivikoskeen, mutta noin ylipäänsä.
Siellä ei olisi kovinaan muva polskia, Susu.
Kauniita syysvareja kuvissasi.
Hieno kuva, syystunnelmaa parhaimmillaan.
Hassua - minäkin olin tänään pienellä koskella kuvaamassa lehtien kirjavoittamia kiviä kosken kuohuissa.
Tätäkin tunnelmaa tulee talvella ikävä. Ihana valo ja sommittelu. Onneksi olikin tuo aurinko 'liian' kirkkaana, että otit nuo lehdet kuvaan mukaan.
Tästä ei puutu mitään syystunnelmasta. Vaahtera on ruskassaan ehkä kuvauksellisin, koska sen väritys vaihtelee eniten mielestäni. Tuossa keltaisessa vaiheessa lehtien valonsuodatus on parasta.
Lähetä kommentti