Meillä oli jouluaattona kaksi koiruutta. Kumpikin sai samanlaisen lahjan, mutta kummasti se toisen oma aina vaan enemmän kiinnosti ja maistui paremmalle.
Illan aikana irrotettiin ne toisistaan kolme-neljä kertaa, laitettiin arestiin eri huoneisiin ja välillä taas oltiin niin hyvää pataa, etenkin lenkin ja herkkupalojen haukkaamisen aikaan.
HUH, kyllä huokaisin, kun päästiin illan pimetessä yöksi kummastakin eroon ja rauhaan. Toinen suuntasi Karhulaan ja toinen Porvooseen pitämään reviiriä yllä.
9 kommenttia:
Näyttää lahja maistuvan?
Meillä oli jouluaattona kaksi koiruutta. Kumpikin sai samanlaisen lahjan, mutta kummasti se toisen oma aina vaan enemmän kiinnosti ja maistui paremmalle.
Illan aikana irrotettiin ne toisistaan kolme-neljä kertaa, laitettiin arestiin eri huoneisiin ja välillä taas oltiin niin hyvää pataa, etenkin lenkin ja herkkupalojen haukkaamisen aikaan.
HUH, kyllä huokaisin, kun päästiin illan pimetessä yöksi kummastakin eroon ja rauhaan. Toinen suuntasi Karhulaan ja toinen Porvooseen pitämään reviiriä yllä.
Kait sentään Viivi oli kiltimmin?
Pikku riiviot ovat kivoja.
Tietty Viiville kuului lahja! Eiks Viivi ole teidän porukan kiltein?
- Paperikin jo maistuu, kuinkas kävi lahjan.
Niin ja joulunpunainen kaulahuivi Viivillä, kuinkas muutenkaan.:) Koirien lahjanavaamista on hauska seurata...
Mitä tuossa paketissa oli sisällä???
Olisikohan puruluita? =)
Meidänkin koiruli sai oman paketin, joka vinkui kun sitä puraisi.
Joo, että Viivi sentään sai lahjan oikein paketissa.
Meikeläinen sai pari salaatinlehteä suoraan nenille.
Siinä se joulu täällä häkissä.
t. Musta Kani
Lähetä kommentti