sunnuntaina, kesäkuuta 12, 2011

Ortodoksikirkko

9 kommenttia:

Tiitsa kirjoitti...

Tätä kun katselee, niin tulee mieleen miksi kirkot ovat niin valtavan koristeltuja. Mikä mieletön työmäärä tuossakin on tehty.
Kuva antaa ymmärtää, ettei ihan pinestä tilastakaan ole kyse.
Tykkään tuosta valon ja varjon leikistä ja levollisuudesta.

Mari kirjoitti...

Kuvan sävymaailma sopii aiheeseen. Tuollainen haalistuneen vanhahtava. Rauhoittava kuva.

KooTee kirjoitti...

Siis haalistuneen vanhahtava, taisin sittenkin vaalentaa likkaa, pitää korjata takaisin päin. Sitä se läppäri teettää =DD

orvokki kirjoitti...

Mahtava määrä tavaraa olet mahduttanut kuvaan. Montakohan tuoliakin siinä on, muusta asiaankuuluvasta esineestä ja maalauksesta puhumattakaan. Ei sitä luonnossa varmaan huomaisi kaikkea tuota yhtäaikaa.-- paitsi sinä huomasit :)

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Jos kirkonmenot tuntuvat tylsiltä, niin onpahan mitä katsella ympärillä. Upeasti tavoitettu tilan ahtamisen täysiys.:)

Mari kirjoitti...

Nyt se on enää vanhahtava :-D Tykkäsin kyllä haalistuneisuudestakin!

a-kh kirjoitti...

Sitä se teettää. Kivasti olet tallentanut turkoosia Marille.

Mari kirjoitti...

Se turkoosiallergiani on kapea-alainen, kohdistuu vain turkooseihin taivaisiin. Akkunat sulatetaan mukisematta.

aikatherine kirjoitti...

kävin pääsiäis messussa.. ja kirkko oli tupaten täynnä.. se oli rikas kokemus, minun muistikuvissani ei eroitu tuolien värit, vain ihmisten paljous. otin osaa myös Via Dolorosaan..ikimuistoinen matka..